KALA

Kalan rakenne ja ulkonäkö

Kala on rakenteensa ja koostumuksensa vuoksi herkästi pilaantuva elintarvike. Pinta kalassa voi olla nahkamainen, pienisuomuinen tai suurisuomuinen, ja se vaikuttaa kalan käsittelyyn. Kalan pinnalla olevan liman tarkoitus on suojata kalaa tulehduksilta. Kaikkia muita kalan osia kiduksia lukuun ottamatta, voi käyttää ruoanlaitossa. Kidukset ovat nimittäin bakteeripitoisin osa kalassa.

Kalan ravintoaineet

Kalaa suositellaan syömään ainakin kaksi kertaa viikossa, sillä se sisältää todella paljon D- vitamiinia. Kalasta saa myös proteiineja, kivennäis-aineita ja rasvahappoja. Siksi kalalajeja tulisikin välillä vaihdella ruoanlaitossa, sillä eri kalat sisältävät eri määrän ravintoarvoja. Samalla saa ruokaan vaihtelua ja auttaa osaltaan ympäristöä.

Kalalajit

Kalat lajitellaan niiden ulkonäön ja vesistön mukaan.

● Sillikalat = Sillikalat ovat sivulta litteitä ja hoikkia, ja ne omaavat pienen selkäevän.

● Lohikalat = Lohikalat ovat suikulamaisia ja niillä on pienehköt suomut.

● Piikkieväiset kalat = Piikkieväisillä kaloilla on kaksi selkäevää, joissa toisessa on terävät piikit.

● Hauki = Hauki on petokala.

● Kampelat = Kampelat ovat litteitä pohjakaloja.

Kalan käsittely

Kalan käsittelyssä täytyy olla nopea, sillä se on herkästi pilaantuva elintarvike. Esikäsittelyssä on tärkeää huomioida kalan koko ja suomuisuus. Esikäsittelytapoja ovat esim.

● Verestäminen = Katkaistaan pään alapuolelta sydämen ja kidusten välillä kulkeva kidusvaltimo.

● Suomustaminen = Suomupeite poistetaan kalan pyrstöpuolelta alkaen poikkisuuntaan kevyillä liikkeillä.

● Nylkeminen = Saksilla otetaan selkäevät pois. Sitten tehdään veitsellä viillot evien kummallekin puolelle. Sen jälkeen nykäistään evät irti. Niskaan tehdään molemmin puolin poikkiviilto ja nahka revitään irti kummaltakin kyljeltä. Parilliset evät poistetaan nahkoineen. Kiduksista vetämällä saadaan vatsaontelo tyhjennetyksi, jonka jälkeen peräevä kiskaistaan irti. Pyrstöevä ja pää leikataan pois.

● Fileointi 

Kalan kypsentäminen

Kala on kypsää silloin kun ruoto irtoaa helposti ja liha on mehevää. Kypsennysaikaan vaikuttaa kalan koko ja kypsennysvälineet. Kaloissa esiintyviin loisiin kannattaa suhtautua varovasti ja pakastamalla kalan loiset saa häviämään.

●Graavaaminen = Graavaaminen on tuoresuolaamista, joka sopii esim. lohelle.

● Happokypsentäminen = Kalaa raakakypsennetään eli marinoidaan hapon avulla, ja se sopii lohikaloille.

Kalavalmisteet

● Pakasteet = Annospaloiteltu file, pakastekuutiot ja kalapuikot.

● Savustettu kala = Kylmä- ja lämminsavustettu.

● Täyssäilykkeet = Lohisäilyke, muikku tomaattikastikkeessa ja tomaatti

Kihti

Kirjoitan aiheesta kihti, koska sitä esiintyy muutamalla henkilöllä toppipaikassani ja ruokavaliolla on vaikutus tähän vaivaan. Niinpä mennään itse aiheeseen!

Mikä se on? 

- Kyseessä on uraatin (virtsahapon) kiteytyminen niveliin. Uraattikiteet aiheuttavat nivelissä tulehdusreaktion.

Miten se kehittyy?

- Elimistön uraattimäärä suurenee liikaa. Se huomataan yleensä veren suurentuneena uraattipitoisuutena. Uraattia voi saada liikaa ravinnosta tai sen muodostuminen kiihtyy erilaisten aineenvaihduntahäiriöiden seurauksena. + Jos uraatin erittynyt määrä vähenee virtsassa, se voi lisätä sitä muualla elimistössä.

Mitkä asiat vaikuttavat kihdin syntyyn?

- Ylipaino, alkoholi, runsaasti puriineja sisältävät ruoka-aineet, diureetit (nesteenpoistolääkkeet)

Ketkä ovat riskiryhmässä sairastua tähän?

- Vanhemmat ihmisen. Yleensä miehet.

Entäpä oireet?

- Ajoittaiset niveltulehdukset. (Usein isovarpaan tyvinivelessä, mutta voi esiintyä nilkoissa ja polvissakin) 

- Alkaa nopeasti, usein yöllä, kiihtyy puolessa vuorokaudessa. Yleensä tämmöinen öinen kihtikohtaus johtuu runsaasti puriinineja sisältävän ruuan, runsaan alkoholin, tai ruumiillisen rasituksen jälkeen.

- Alussa vaiva kestää muutaman päivän, mutta kihdin toistuessa kesto pitenee.

Mitenkäs hoidetaan?

- Jääpussilla, tulehduslääkkeillä, joita saa apteekista ilman reseptiä.(ibuprofeeni). Tehokkaimmat lääkkeet toki saa reseptillä.

- Ruokavalio (siitä alempana)

- Alkoholijuomien rajoitettu käyttö.

- Ylipainon välttäminen. 

Ruokavalio:

Kihdistä kärsivän olisi hyvä siis syödä ruokia, joissa on pieni puriini määrä. Tämmöisiä ruoka-aineita ovat esim: 

Maitotuotteet, hedelmät/hedelmämehut, kananmuna, ruokaöljyt/margariinit/voi. Kahvi/tee/kaakao. viljatuotteet. Kasvisruoat: peruna, salaatti,kaali,tomaatti,kurkku,kurpitsa,sipuli,porkkana, jne. mausteet.

Ruoka-aineet joita tulisi välttää suurien puriini määrien vuoksi:

Pikkukalat (sardiini,muikku,silakka) broilerin nahka,eläinten sisäelimet (maksa,munuainen)

Mäti ja äyriäiset. Liha(nauta,sika,siipikarja,riista,lihaliemi jne.) pavut.soijatuotteet ja sienet. Niitä tulisi syödä rajoitetusti. Noin 100-150g päivässä.

Leipomisia

Elikkäs tänään oli asukkaiden pikkujoulut. Leivoimme joulutorttuja kahvin kanssa kahvileiväksi. Pikkujoulu ateriaan kuului riisipuuroa, karjalanpiirakoita, munavoita,kinkkua, rusinasoppaa ja lisäksi oli kahvin kanssa joko luumu tai mansikkatorttu.

Isänpäivä

Isänpäivää juhlittiin 13.11.
Myös vanhainkodilla oli muutama isukki, joten leivoin kakun sille päivälle.

Tein kakkupohjan aiemmin, mutta isänpäivää edeltävänä päivänä leikkasin kakkuun kerrokset, kostutin ne ja laitoin täytteen väleihin.
Isänpäivänä sitten ennen kahvituksia laitoin kerman ja koristeet kakun päälle.

Tässäpä tulos

Ensimmäinen toppipäivä Ylä-Karjalan hoitokodilla

Elikkäs, ensimmäinen päiväni hoitokodin keittiöllä meni oikein mukavasti. Päiväni alkoi puoli seitsemältä ja päättyi kahdelta.
Aamuni alkoi aamupalan valmisteluilla. Olin myös mukana aamupalan jaossa ja siinä samalla tutustuin asukkaisiin ja tuleviin työtovereihini.
Päivän aikana minulle kerrottiin myös erilaisista ruokavalioista ja talon käytännöistä.
Tein lounaalle salaattia ja autoin lounaan valmisteluissa ja jaossa. Myöhemmin keitin vaaleaasoija rouhetta tuleville päiville pakastimeen. Loppu päivästä valmistelin seuraavaa päivää kuorimalla perunoita.
Työpäivä oli mukava ja samoin kuin työväki ja asukkaat. Päivä etenikin todella nopeasti ja odotan innolla jo seuraavaa.

Ensimmäinen työharjoittelupäivä

24.10.2016

Kirjoitan nyt hieman jälestä tätä päivitystä, kun sattui unohtumaan viime viikolla, mutta ensimmänen päiväni Valtimon keskuskeittiöllä oli ensimmäiseksi päiväksi hyvin onnistunut. Turhaan jännitin tätä päivää siis.
Keittiö oli täysin uusi, mutta uunit ym keittopadat olivat perus settiä mitkä oppi helposti käyttämään. Keittiön henkilökunta on todella mukava ja heidän kanssaan tekee mielellään töitä.
Yleisempiä tehtäviä on ollut leipominen, ruokien esivalmistelu, ruokien annostelu astioihin, jotka lähtevät muualle, siivoilu ja joskus kaupassa käyminen.
Eipä tämän erikosempaa ainakaan tähän mennessä.

Musta- viher -ja valkopippuri

                                               Viherpippuri

Viherpippuri on pippuriköynöksen marja. Se poimitaan raakana ja käytetään joko tuoreena, pakaste tai ilmakuivattuna tai etikkaliemeen säilöttynä. Maultaan se on hyvin mieto, mutta etikkaliemessä olevat ovat kirpeitä ja voimakkaan makuisia.

Viherpippurin hienostunut aromi käy hyvin pateissa, kastikkeissa, fileissä ja  jauheliharuoissa. Myös joihinkin jälkiruokiin mausteena mieto, murskattu viherpippuri käy esim. jäätelö tai mansikat.


Resepti:


Viherpippurikastike:
1kpl sipuli
1rkl voita
2dl kasvislientä (esim. fondia)
2dl kermaa
15kpl Viherpippuri (kokonaisia)
Suolaa ripaus

Mustapippuri


Mustapippuri on poimintavaiheessa kypsymäisillään oleva pippuriköynöksen kuorimaton marja. Se on maailman käytetyin mauste. Sopii myös melkein kaikkiin ruokiloihin, joten se on hyvä yleismauste.


Resepti:


Pippuripihvi:


Pihvi
1rkl viherpippuria
1rkl mustapippuria
voita/öljyä paistamiseen




Valkopippuri


On pippuriköynöksen kypsä hedelmä, joka muuttuu punaiseksi kypsyessään.
Poimimisen jälkeen pippurit liotetaan vedessä, jonka jälkeen kuorikerros rouhitaan ja alta paljastuu valkopippuri, joka kuivataan auringossa.
Valkopippuri on erittäin voimakas mauste, joka sopii liemien maustamiseen.